torstai 16. huhtikuuta 2015

Viimeiset lähipäivät 15.-16.4.2015

Näin se NTM-koulutus vain lähenee loppuaan, kokoonnumme tämän koulutuksen viimeisille lähipäiville 15.-16.4.2015 Kajaaniin. Tällä kertaa on vuorossa ns. opiskelijoiden päivät. Saamme tehdä ryhmätöitä ja viimeisen päivän aikana esitellä omia NTM-oppimispolkujamme. Tarkoituksena on kertoa pienryhmissä, miten olemme toteuttaneet oppimisemme, saamme varmaan kuulla monta erilaista tapaa toteuttaa tällainen koulutus. Itselläni on tarkoitus toteuttaa perinteisellä PowerPoint-esityksellä oma polkuni. Linkki esitykseeni ohessa: http://urly.fi/phF
Vielä pari päivää painetaan täysillä ja sitten pitäisi olla valmiudet - ainakin suorittaa loppukartoitus ja nähdä missä mennään :)
Näin ne pari viimeistä päivää on taputeltu ja päästy tilanteeseen, jota pidin tämän koulutuksen alkaessa likipitäen mahdottomana saavuttaa. Ja tällaisen havainnon tein myös monen muunkin kohtalotoverikin kohdalla. Iso helpotuksen huokaus pääsi ja, suomalaiseen luonteeseen vähemmän tyypilliseen tapaan, jopa pidättyväisiä ilon purkauksiakin olin havaitsevinani päivän päätteeksi. :)


Ensimmäinen päivä keskittyi laadunvarmistukseen ja siihen liittyvään ryhmätyöhön. Yllättävän paljon keskustelua syntyikin pitkin päivää eri teemoista, oli havaittavissa selkeää rohkaistumista meidän itse kunkin kannanotoissa. Ehkäpä saamamme oppi on alkanut kantaa hedelmää ja tieto-taito lisääntynyt.
Toinen päivä oli se meidän oma päivä, joka alkoi takatalvisissa merkeissä, kesärenkaat oli juuri edellisen päivän aikana vaihdettu, mutta aamu osoitti luonnon yllättävyyden - lumi maassa ja tiet täynnä loskaa, siispä uusi suunnitelma päivän kuljetuksiin ;)
Teemana omalla päivällä oli arvioijien perehdyttäminen ja sepäs osoittautuikin mielenkiintoiseksi puuhaksi, kun jouduin perehdytettäväksi vieraan ammattialan tutkintosuoritukseen. Oli hyvä peilata oman ammattialan toimintaa itselle vieraan alan toimintaan. Syntyi todella mielenkiintoisia keskusteluja.
Iltapäivä oli sitten oman oppimispolun esittelyä ryhmän muille jäsenille. Yllättävän monella eri tavalla oppiminen on hankittu. Jokainen polku on kuitenkin johtamassa päämääräänsä - näyttötutkintomestariksi.

Päivä päättyi Jarmon esitelmään NTM-toiminnan tulevaisuudesta. Esitelmä poiki varsin vilkkaan keskustelun ja herätti paljon kysymyksiä. Mutta luottavaisin mielin katsomme kuitenkin tulevaisuuteen ja jaksamme uskoa toiminnan kehittymiseen aina vain paremmin yhteiskuntaa palvelevaan toimintaan.



Kiitokset tästä koulutuksesta ammattitaitoisille ohjaajillemme sekä aktiivisille kurssikavereilleni!
Tapaamme vielä kerran - diplomijuhlassa Oulussa.
Sitten voimme virallisesti sanoa olevamme osa NTM-joukkoa ja olla ylpeitä itsestämme! :)

perjantai 20. maaliskuuta 2015

Lähipäivät 18.-19.3.2015 Kajaanissa

Edellisten lähipäivien aikaan flunssa voitti vahvaksi luulemani kehoni ja sairauspeti kutsui muutamaksi päiväksi ja pahimmoilleen juuri niiksi päiviksi, jolloin piti olla Kajaanissa.

Tämän poissaolon jälkeen tuntui mukavalta lähteä pitkästä aikaa kohti Kajaania – toki muitakin syitä matkassa on, sillä lähipiiriini kuuluva KAO:n ope sattumoisin asuu myös sillä suunnalla ;) Ja tällä kertaa tuntui hänen kanssaan vietettävä yhteinen aika entistäkin merkityksellisemmältä, olimmehan hänen edellisen Rovaniemen käyntinsä aikana löytäneet suhdettamme symbolisoivat rinkulat nimettömiimme :)


Tämänkertaisten lähipäivien teemat saimme etukäteen Tomin sähköpostin välityksellä ja siellä oli mukana muutama etätehtäväkin, mm. piti perehtyä Jarmon artikkeliin ”Kuka pelkää arvioijaa”.

Eka päivän aluksi saimme ikään kuin päivän avauksena pohdiskella pienryhmissä mm. miten olemme kokeneet arvioijakoulutuksen yms. Teema synnyttikin vilkkaan keskustelun ja sitä purettaessa tuli esille monia mieliämme askarruttaneita kysymyksiä. Itselleni juolahti mieleen arvioijakoulutukseen liittyvien tehtävien toimeksianto ja sen selkeys tai pikemminkin sen puute. Tuntui hiukan vaikealta hahmottaa, varsinkin alkuvaiheessa, mikä on tehtävän tavoite. No, totta kai se ajan myötä on itse kullekin selvinnyt, kenelle paremmin ja kenelle vähän heikommin, mutta tuloksia ollaan jo aikaan saatu. Itse asiassa olen jo onnistunut tekemään kaikki tehtäväni hyväksytysti. ;)

Jotain oppia pitää aina ottaa menneestä elämästä ja tässä tilanteessa tehtävien suorittamiseen liittyen hyödynsin Puolustusvoimien palveluksessa opittua 3M-menetelmää ryyditettynä arvioijakoulutuksen myötä puseroon tarttunutta ohjetta mielikuvituksen käytöstä. Tämä toimintamalli tarkoittaa sitä, että kirjallinen tehtävä on hoidettava
1. Määräaikaan mennessä,
2. Määrämuotoisena ja
3. Määrämittaisena
ja lisättynä
4. Mielikuvituksella
Ja niinpä saadaan aikaan se, mikä oli tarkoituksenakin :)


Toinen päivä toi mukanaan konkreettista toimintaa aamun aloituksena olleiden alustuksien jälkeen. Aamulla keskusteltiin myös Jarmon artikkelista ja minun ajatuksiini tuli väistämättä peilaaminen entiseen työelämääni ja vielä nykyisessäkin työelämässä eri tilaisuuksissa johtajina/kouluttajina toimivien henkilöiden toiminnassa havaittavaa artikkelissa mainittua väärää vallan käyttöä. Mielestäni silloin, kun henkilö ei hallitse aihettaan tai hän omaa ”ei niin täydellisen” itsetunnon, on vaarana syyllistyä tuollaisen väärän vallan käyttöön, jota joissain tilanteissa voidaan kutsua jopa simputukseksi. Sellaiseen ei enää nykymaailmassa sivistyneessä valtiossa pitäisi kenenkään syyllistyä.

Tämän pohdiskelun jälkeen saimme toteuttaa itseämme ryhmissä ja tehdä sitä kuuluisaa kolmatta (tai neljättä) saraketta tutkinnon perusteiden itse valittuun osaan. Ja joillekin se kävisi jopa HOT:iin kuuluvana 3.tehtävänä, mikäs sen mukavampaa. :)

Itse työstin Erä- ja luonto-oppaan kohdan ”3.13 Kansainvälisten asiakkaiden opastaminen luonnossa”. Kyseinen aihe oli jo aiemmin kiinnostanut senkin takia, että koin sen osa-alueen olevan itselläni heikoimmalla tolalla ja tällä tavoin voisin sitä kehittää. Tuotoksen sainkin päivän mittaa valmiiksi ja siitä sain myös Jarmon kanssa keskustella hänen kierrellessään seuraamassa työskentelyämme.

Molempien opettajien, Jarmon ja Hannun, kannustava asenne koko päivien ajan ja toki muulloinkin on rohkaissut minua ja varmaan muitakin toteuttamaan perusteellista ja laadukastakin työtä tehtävien parissa. Ajoittain alkaa tuntua siltä, että ehkä minäkin voin olla ammattitaitoinen arvioija tämän koulutuksen jälkeen, vaikka sitä rohkeni koulutuksen alkuvaiheessa hiukan epäillä kuullessani muiden opiskelijoiden kokemuksen ja taidon kyseisellä alalla…

Vielä kerran lähipäiville ja sitten vielä Ouluun pistämään pinssit paitaan ja kentälle!

torstai 12. maaliskuuta 2015

Tutkintotilaisuuden seuraaminen

Seurasin Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinnon tutkintotilaisuutta pohjoisessa. Tutkinnonosana oli pakollinen osa Johtaminen ja kehittäminen maaseutuyrityksessä. Tutkintotilaisuus toteutettiin tutkinnonsuorittajan omassa yrityksessä, jossa tutkinnonsuorittaja oli aloittanut yrittäjänä reilu vuosi aiemmin.

Tutkintotilaisuus osoitti, että tutkinnonsuorittaja joutuu ihan oikeasti paneutumaan tutkintotilaisuuteen valmistautumiseen ja osaamisen hankkimiseen. Tutkinnon suorittajan kannalta tutkintotilaisuuden toteuttaminen omassa yrityksessä on vaivattomin ja helpoin tapa, mutta arvioijalle se on todella raskasta. Työelämälähtöisesti toisin on kuitenkin vaikea toimia ja täytyy nostaa hattua arvioijille, jotka ajavat huonokuntoisia pikkuteitä toisinaan hyvin epäinhimilliseltä tuntuviin kellonaikoihin ja hyvinkin kauas - vain päästäkseen tutkinnonsuorittajan yritykseen seuraamaan tutkinnon suorittamista työelämän oikeissa tilanteissa.

Matka kotiin oli pitkä, tie oli pimeä, mutta matka silti mukava. Keskustelimme autossa paljonkin tutkintotilaisuuksista ja minulle vahvistui käsitys siitä, että erittäin oleellinen asia arvioijalle on alan ammattitaito. Minun olisi ollut ihan mahdotonta toimia arvioijana tutkinnonosassa, kun en edes tuntenut ammattitermejä. Mutta henkilökohtaistamisessa ja tutkintotilaisuudessa mukanaolo avasi minulle siitä huolimatta järjestelmän mahdollisuuksia ja toimintaperiaatteita hyvin. Kaiken kaikkiaan valaiseva kokemus - ehdottomasti kehittämistehtävistäni konkreettisin ja avartavin.



Kauas oli hyvin pitkä matka, mikä yllätti jopa reissaamiseen tottuneen KOTU-päällikön

maanantai 9. maaliskuuta 2015

Arvioijakyselyn vastaukset

Tein kolmantena kehittämistehtävänäni kyselyn luonto- ja ympäristöalan arvioijille tutkintotilaisuuksien kulusta, arvioinnista ja perehdyttämisestä. Pääsääntöisesti toimintaan oltiin tyytyväisiä vaan edelleen kehittämistarpeita nähtiin perehdyttämisen toteuttamisessa sekä näyttösuunnitelmien sirpaleisuudessa.

Kehittämistehtävän kirjoittaminen oli todella mielenkiintoista vaikka vastaajia kyselyllä oli vain viisi. Kysely lähetettiin kymmenelle arvioijalle, mutta vastauksista pystyi jo tällaisen otannan pohjalta nostamaan esille tiettyjä toistuvia toiveita ja kehittämiskohteita. Laajemman raportin toimitin oppilaitoksen edustajalle sekä NTM-koulutuksen opettajalle Jarmolle.

Nyt on jäljellä enää yksi kehittämistehtävä ja tutkintotilaisuuden seuraaminen, jotka ovat vuorossa loppuviikosta. Yllättävän vähiin käy koulutus vaan mielenkiintoisia hetkiä olen uusien asioiden parissa saanut viettää.

Vaka Vanha Väinämöinen ja Kokko-lintu kenties perehdytystilaisuudessa.

maanantai 9. helmikuuta 2015

Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnon järjestämissuunnitelma

Suunnittelin HOT:ssani yhtenä kehittämistehtävänä tutustuvani Kainuun ammattiopiston Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnon järjestämissuunnitelmaan liitteineen. Tutkintotoimikunta on hyväksynyt sopimuksen 7.11.2013.

Tutustuin järjestämissuunnitelmaan ja arvioin sitä. Arviointi on toimitettu sähköpostilla ohjaajille.

Paanajärven tuohitorvensoittajalta luonnistuu eräoppaana
toimiminen paremmin kuin oppilaitosmaailman kapulakielen tulkitseminen




sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Henkilökohtaistaminen erä- ja luonto-oppaan ammattitutkintoon

Valitsin henkilökohtaistamisen kohteeksi itselleni Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnon. Olen suorittanut sen vuonna 2006 ja nyt olikin mielenkiintoista tutustua uusiin tutkinnon perusteisiin OPH:n sivuilla. Jonkin verran ovat osaamisvaatimukset muuttuneet ja valinnaisia tutkinnonosia on tullut vuonna 2003 vahvistettuihin tutkinnonperusteisiin verrattuna lisää.

Luin uudet tutkinnon perusteet ja valitsin itselleni koko tutkintoon tähtäävän kokonaisuuden. Pakollisen tutkinnonosan (Erä- ja luonto-opastaminen) lisäksi valitsin neljä valintaista tutkinnonosaa: Luonnossa liikkumisen opastaminen, Erä- ja luonto-opasyrittäjänä toimiminen, Erä- ja maastoruokapalveluiden järjestäminen ja Kansainvälisten asiakkaisen opastaminen luonnossa. Tutkinnonosien valinnassa vaikuttivat eniten työelämän tarpeet Lapissa. Erä- ja luonto-oppailta vaaditaan asiakaspalvelutaitoja, kansainvälistä opastustaitoa sekä osaamista yrittäjyydestä, sillä hyvin monet yritykset ostavat palveluita alihankkijoilta. Maastoruokailun ja Motorisoitujen luonto-ohjelmapalveluiden välillä puntaroin jonkin aikaa vaan lopulta vaaka kallistui erä- ja maastoruokailun puoleen, sillä ajatellen omaa yritystäni moottorikelkkasafarien järjestäminen on hyvin pääomavaltaista toimintaa. Yrittäjän näkökulmasta maasto- ja eräruokailu osana vaelluksia on mielekkäämpää toimintaa.

Tämän jälkeen siirryin tekemään osaan.fi -testiä. Testi oli pitkähkö, mutta kuitenkin yritin vastata siihen realistisesti. Ongelmallisena koin oma osaamisen arvioinnin tutkinnon perusteisiin nähden. Itse näkee mielellään alan entisenä yrittäjänä sekä turvallisuuskoulutuksen (sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä, Puolustusvoimilla että Lapin Pelastuslaitoksella) ammattilaisena, että osaamiseni ei ole vielä juuri missään kiitettävää. Vaan aina on parannettavaa. Kuitenkin ymmärrys siitä, että osaamista pitää verrata tutkinnon ja työelämän vaatimuksiin eikä siihen, mihin itselleen on riman asettanut, auttoi.

Lopputulosten perusteella osaamiseni oli hyvän ja kiitettävän välillä kaikilla osa-alueilla. Tämä oli tietenkin aikaisemman koulutuksen ja työelämäkokemukseni perusteella oletettavaakin. Vahvuuteni löytyivät luonto-ohjaamisen ja yrittäjyyden osa-alueilta ja kehittämisen kohteeni kansainvälisten asiakkaiden ohjaamisessa. Lopputuloksena testistä kuitenkin oli, että voisin tulla suoraan tutkintotilaisuuksiin lähes koko tutkinnossa. Henkilökohtaistin itseni lähiopetukseen ainoastaan "Kansainvälisten asiakkaiden opastaminen luonnossa" -tutkinnonosassa. Osaamiskartoitukseni tulokset löytyvät täältä.

Koostin henkilökohtaistamista varten koulutukseni, erillispätevyyteni ja työkokemukseni.

Erillispätevyyteni:

  • Koskenlaskuveneen kuljettajatutkinto
  • Kotimaan liikenteen liikennealueelle 1 rajoitetun vuokraveneenkuljettajan kirja
  • Melonnan peruskurssi
  • Hygieniapassi
  • Tietokoneenkäyttäjän AB-kortti
  • ABeC-ajokortti
Koulutus:
  • Päällystöopiston 1- ja 2- jaksot (1977 ja 1980-1981)
  • Luutnanttikurssi (1986)
  • Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto (2006)
  • Opistoupseerin henkilöstökoulutus (1996)
  • International Support Staff Officers course (2002)
  • Lisäksi lukuisia eri alojen kursseja ja koulutuksia
Työkokemus:
  • Puolustusvoimat, mm. henkilöstöalan toimialapäällikkö) 1976-2003
  • SFOR, suomalainen rauhanturvajoukko Bosnia-Hertsegovinassa, henkilöstötoimiston päällikkö, 2002-2003
  • As Oy Kelosalvos, isännöitsijä, 2005-2007
  • Arctic Spell, yrittäjä, 2006-2008
  • Lapin pelastuslaitos, vs. palotarkastaja, 2009-2010
  • Maanpuolustuskoulutusyhdistys, koulutuspäällikkö, 2008-2010
  • Maanpuolustuskoulutusyhdistys, koulutus- ja tukiyksikön päällikkö, 2011-
  • Lapin Sotaveteraanipiiri, toiminnanjohtaja, 2015-
Henkilökohtaistamisen ohjeissa minua huvitti ohje, jossa varusmiespalveluksen suorittaminen piti mainita. Totean, että se on suoritettu pidemmän kaavan mukaan (27 vuotta) ja päättyi kapteenina siirtymiseen reserviin, jossa minut ylennettiin majuriksi. Minulla ei ole oppimisvaikeuksia eikä muitakaan tutkinnon suorittamiseen vaikuttavia erityisesti huomioitavia asioita. Tutkintoani ei myöskään koske SORA-lainsäädäntö. Opetushallituksen tutkintokohtaisissa terveydentilavaatimuksissa mainitaan luonnonvara- ja ympäristöalalta esimerkiksi Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto ja Metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinto. Mutta Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkintoa ei mainita.

Kävimme kotosalla henkilökohtaistamisen keskustelun harjoituksena läpi. Siinä minulle kerrottiin mahdollisuuksistani opintojen rahoitukseen, jota minulla eläkkeen vuoksi ei ole. Totesimme myös, että normaalitilanteessa minua ei otettaisi suorittamaan tutkintoa, joka minulla jo on. Mutta harjoituksena (ja perusteena ammattitaidon päivittäminen) teimme alustavan henkilökohtaistamissuunnitelman niin, että suoritan neljä tutkinnonosaa suoraan ilman valmistavaa koulutusta ja viidennessä tutkinnonosassa eli "Kansainvälisten asiakkaiden opastaminen luonnossa" osallistun valmistavaan koulutukseen. Kävimme myös ihan oikeasti todistukseni läpi ja totesin, että minun olisi syytä myös päivittää CV:ni ajantasalle.

Päivän saldona voinen todeta, että henkilökohtaistamisessa maalaisjärjellä pääsee pitkälle. Sitä mitä osaa, ei tarvitse enää opetella. Ja jo olemassa olevaa osaamista on ainakin minun kohdallani helppo osoittaa koulutukseen liittyvien todistusten, yrittäjyyteen liittyvien asiakirjojen sekä työtodistusten kautta. 

Kansikuvapoika ja Igla vuonna 1987

lauantai 7. helmikuuta 2015

Henkilökohtaistamista ja henkilökohtaisia esteitä

Vuosi vaihtui, NTM-koulutus jatkuu ja monenlaista pientä muutosta on HOT:in osalta tapahtunut. Kehittämistehtävikseni valikoitui Kainuun ammattiopiston Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnon järjestämissuunnitelman lukeminen ja analysointi työelämän arvioijan näkökulmasta täällä blogissa. Lisäksi teen webropolilla kyselyn KAO:n luontoalan arvioijille tutkintotilaisuuden arviointien sujumisesta, heidän saamastaan perehdytyksestä sekä työelämäyhteistyön onnistumisesta. Kolmantena osiona on eri alan tutkintotilaisuuden järjestämiseen osallistuminen maatalousalan perustutkinnossa sekä tutkinnon suorittajan henkilökohtaistamiseen osallistuminen. Tästäkin kirjoitan tänne blogiin huomioita.

Tammikuun lähipäivillä aiheena oli rahoitusinstrumentit ja koin, että päivien hyöty itselleni oli hiukan ohut. En tule kuitenkaan työskentelemään oppilaitoksessa, jolloin rahoituksen tuntemuksen osalta mielestäni riittää perusperiaatteiden tuntemus. Näin myös Jarmo Salo totesi kahvipöytäkeskusteluissa. Helmikuun lähipäivillä aihe on kuitenkin paljon mielenkiintoisempi - päivien teemana on henkilökohtaistaminen. Sisukas keuhkoflunssa estää kuitenkin osallistumisen lähiopetukseen, joten ajattelin käydä läpi materiaaleja itsenäisesti, tehdä osaan.fi -testin ja analysoida tehtäväksiannon mukaisesti osaamistani ja tutkinnon suorittamisen suunnitelmaani täällä blogissa.

Tällaisilla eväillä siis kohti henkilökohtaistamista :)

Henkilökohtaistamista Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkintoon kesällä 2014